Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvitettiin kaupunki-ilman muutoksia analysoimalla Ilmatieteen laitoksen arkistoimia ilmansuodattimia vuosilta 1962–2005. Tulokset osoittavat, että magneettisten pienhiukkasten pitoisuudet puolittuivat 1980-luvun puoliväliin mennessä, ja 2000-luvulle tultaessa niitä oli jäljellä enää noin 25 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Myös lyijyn määrä ilmassa laski tarkastelujakson aikana huomattavasti.

Professori Johanna Salmisen mukaan keskeisimpiä syitä kehitykselle ovat olleet talokohtaisen lämmityksen vaihtuminen kaukolämpöön, lyijyttömän polttoaineen käyttöönotto sekä voimaloiden ja liikenteen tiukentuneet päästönormit. Esimerkiksi Hanasaaren voimaloiden rakentaminen vähensi kivihiilen ja koksin pienpolttoa kiinteistöissä. Liikenteen kasvu lisäsi päästöjä 1990-luvulle saakka, kunnes katalysaattoripakko käänsi suunnan.

Vaikka magneettiset hiukkaset muodostavat vain pienen osan kaikista pienhiukkasista, ne ovat terveydelle erityisen haitallisia pienen kokonsa vuoksi. Ne voivat päätyä ihmisen elimistössä kaikkein pienimpiin verisuoniin. Tutkimuksessa hyödynnettiin alun perin radioaktiivisuuden seurantaan tarkoitettuja suodattimia, joita analysoitiin nyt uusilla magneettisilla tutkimusmenetelmillä.

Lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/72169353/helsingin-ilmanlaadun-parantuminen-nakyy-selvasti-uudessa-tutkimuksessa?lang=fi