Kaupunginhallituksen hyväksymän kehyksen mukaan Kangasalan talous pysyy tiukkana tulevina vuosina. Vuoden 2027 talousarvion tuloslaskelman alijäämäksi ennustetaan -3,4 miljoonaa euroa, ja alijäämän odotetaan kasvavan -4,2 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Tämä edellyttää kaupungilta jatkuvaa tasapainotusta ja säästötoimenpiteitä.

Palvelukeskuksille on asetettu yhteensä 0,75 miljoonan euron säästötavoite, joka on jaettu toimintakatteen suhteessa. Suurimmat säästötavoitteet kohdistuvat sivistyskeskukseen (0,4 milj. euroa) ja tekniseen keskukseen (0,25 milj. euroa). Lisäksi kaupunkitasoisesti tavoitellaan viiden henkilötyövuoden tai vastaavien henkilöstökustannusten vähennystä, yhteensä 0,25 miljoonan euron edestä. Myös konserniyhtiöiden osinkotavoitetta ja metsänmyyntitavoitetta nostetaan määräaikaisesti, ja sijoitusomaisuuden tuottotavoitetta nostetaan riskitasoa maltillisesti nostaen.

Alhaisen vuosikatteen vuoksi kaupungin lainamäärä kasvaa joka vuosi. Vuoden 2025 lopun 3 906 eurosta asukasta kohden lainakannan ennustetaan nousevan noin 5 500 euroon asukasta kohden vuoden 2029 loppuun mennessä. Kaupunki varautuu jatkamaan talouden tasapainotusta myös vuosina 2028 ja 2029. Talousarviokehys ei sisällä veroperustemuutoksia.

Vuoden 2026 talousarvio on varsinaisen toiminnan osalta -2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja ennusteen mukaan alijäämä syvenee -3,8 miljoonaan euroon. Toimintakulujen kasvu selittyy muun muassa varhaiskasvatuksen palveluseteliostojen lisääntymisellä. Kaupunginjohtajan mukaan Kangasalan talous on heikentynyt merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen jälkeen, minkä vuoksi vuosina 2024–2025 toteutettiin mittava talous- ja tuottavuusohjelma.