Kangasalan vesistöissä tehtiin aikavälillä 13.–20. heinäkuuta yhteensä neljä sinilevähavauntoa. Tilanne on rauhoittunut edellisviikosta, jolloin yhdellä havaintopaikalla todettiin vielä runsaasti levää. Tuoreimmalla seurantajaksolla kahdella paikalla havaittiin hieman levää ja kaksi paikkaa oli kokonaan puhtaita.

Kirkkojärven ja Ukin havaintopaikoilla todettiin 14. heinäkuuta hieman sinilevää. Samaan aikaan Roineella ja Vesijärvellä tilanne oli uimareiden kannalta hyvä, sillä kummallakaan havaintopaikalla ei todettu merkkejä levästä. Havainnot perustuvat Järvi-meriwikin (SYKE) keräämiin viranomais- ja kansalaishavaintoihin.

Ilmatieteen laitoksen viiden vuorokauden ennusteen mukaan alueella on odotettavissa noin 20 asteen lämpötiloja ja poutasäätä. Noin 3 m/s puhaltava keskituuli saattaa hillitä levän kertymistä veden pinnalle, sillä tuuli sekoittaa levämassaa veteen. Vaikka näkyvät pintakukinnot voivat tuulessa vähentyä, levä ei välttämättä katoa vedestä kokonaan.

Havainnot: Järvi-meriwiki (SYKE). https://www.jarviwiki.fi

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
• Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
• Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)