Tutkijat selvittivät 21. marraskuuta 2024 tapahtunutta äärimmäistä merenpinnan laskua Perämerellä. Tutkimuksessa analysoitiin Kemin mareografin eli vedenkorkeusmittarin tietoja 1970-luvulta lähtien ja verrattiin niitä ennustemalleihin sekä vallinneisiin sääolosuhteisiin.

Kemin uusi ennätyslukema, −153 cm, oli peräti 34 senttimetriä matalampi kuin edellinen ennätys vuodelta 2022. Tutkijat laskivat, että ennen tätä uutta havaintoa näin matalan veden toistuvuusaika olisi ollut useita tuhansia vuosia. Kun uusi ennätys sisällytetään analyysiin, tilastollinen toistuvuusaika lyheni 151 vuoteen.

Syynä poikkeukselliseen ilmiöön olivat voimakkaat koillistuulet, joiden keskituuli oli rannikkoasemilla noin 28 m/s ja puuskat 32 m/s. Pelkkä tuulen voimakkuus ei kuitenkaan selittänyt ennätystä, vaan siihen vaikuttivat myös myrskyn poikkeuksellisen pitkä kesto ja epätavallinen reitti. Tämä korostaa rannikon riskienarvioinnin herkkyyttä myrskyjen reittien luonnolliselle vaihtelulle.

Tutkimus osoitti myös, että käytössä olevat ennustemallit pystyivät ennustamaan tilanteen hyvin 3–4 vuorokautta etukäteen. Tätä pidemmän aikavälin ennusteet eivät kuitenkaan tavoittaneet ennätysmatalaa lukemaa, vaikka ne osoittivatkin vedenpinnan laskua.

Tutkimus on julkaistu State of the Planet -tiedejulkaisussa. Kirjoittajina olivat muun muassa Laura Tuomi, Milla M. Johansson ja Andrew G. Twelves.