Vimpelin alueelta raportoitiin aikavälillä 13.–20. heinäkuuta yhteensä kolme sinilevähavauntoa. Havainnoista kaksi oli puhtaita, mutta yhdessä kohteessa todettiin hieman sinilevää. Tilanne on pysynyt maltillisena, sillä pahin havaittu taso jäi asteikon alimpaan luokkaan.

Kaikki viikon havainnot tehtiin Lappajärven alueelta. Tiistaina 14. heinäkuuta kahdessa eri havaintopisteessä vesi oli vielä täysin kirkasta, eikä levää havaittu. Perjantaina 17. heinäkuuta Lappajärvellä tehtiin kuitenkin havainto, jossa vedessä oli nähtävissä hieman sinilevää. Havainnot perustuvat Järvi-meriwikiin ilmoitettuihin tietoihin.

Ilmatieteen laitoksen viiden vuorokauden ennusteen mukaan sää pysyy poutaisena ja lämpötila nousee noin 20 asteeseen. Vaikka sää on lämmin, keskituulen ennustetaan olevan noin 2 m/s. Mikäli sää pysyy tuulisena, se voi hillitä levän nousemista selkeiksi pintakukinnoiksi, sillä tuuli sekoittaa levämassan vesipatsaaseen. Tyynellä säällä levän esiintyminen pinnassa voi kuitenkin lisääntyä.

Havainnot: Järvi-meriwiki (SYKE). https://www.jarviwiki.fi

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
• Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
• Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)