Lounais-Suomen viljelyaloissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2026 peltotukihakemusten perusteella. Vaikka Lounais-Suomea on perinteisesti pidetty Suomen vilja-aittana, nyt pelloilla näkyy selkeä siirtymä viljoista muihin kasveihin, erityisesti maanparannus- ja saneerauskasveihin, kerääjäkasveihin, viherlannoitusnurmiin sekä valkuaiskasveihin.

Suurin pudotus näkyy syysvehnän ja rukiin viljelyaloissa. Syysvehnän pinta-ala laski 33 prosenttia (30 177 hehtaarista 20 312 hehtaariin) ja rukiin 28 prosenttia (7 731 hehtaarista 5 545 hehtaariin). Myös muiden viljojen, kuten kevätvehnän, ohran ja kauran, viljelyalat ovat laskeneet maltillisemmin. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maaseutuyksikön päällikkö Antti Jaatinen arvioi, että syksyn 2025 sateisuus, sadonkorjuun hidastuminen ja viljan alhainen hintataso ovat vaikuttaneet viljelijöiden päätöksiin.

Samaan aikaan maanparannus- ja saneerauskasvien pinta-ala kasvoi peräti 235 prosenttia, nousten 3 351 hehtaarista 11 242 hehtaariin. Myös härkäpavun viljelyala kasvoi 37 prosenttia ja herneen 19 prosenttia. Perunan kokonaisala lisääntyi 9 prosenttia ja rypsin ja rapsin yhteenlaskettu pinta-ala 2 prosenttia. Myös viherlannoitusnurmien ja suojavyöhykkeiden alat kasvoivat merkittävästi. Jaatisen mukaan tukitasojen nostot ja tukiehtojen muutokset, kuten apilan sisällyttäminen maanparannus- ja saneerauskasveihin, ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin. Luomuviljelyala kasvoi eri osa-alueilla 3–27 prosenttia.

Lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/72151159/lounais-suomessa-ollaan-siirtymassa-viljoista-muihin-kasveihin?lang=fi