Kunnan palvelutuotannon nettomenoja kuvaava toimintakate paisui edellisvuodesta 11,8 miljoonalla eurolla 121,2 miljoonaan euroon. Menojen kasvua selittävät erityisesti uusi lakisääteinen TE-palvelujen järjestämisvastuu, kunta-alan palkkaratkaisut sekä väistötila- ja palvelusetelikustannusten nousu. Samaan aikaan verotulot alittivat loppuvuoden ennusteet heikon työllisyyskehityksen vuoksi.

Tarkastuslautakunnan pöytäkirja maalaa synkän kuvan kunnan tulevaisuudesta, sillä lainakannan ennustetaan nousevan nykyisestä noin 197 miljoonasta eurosta jopa 370 miljoonaan euroon vuosikymmenen loppuun mennessä ja ylittävän 400 miljoonaa euroa 2030-luvulla. Tämä tarkoittaisi vuosittaisten korkomenojen nousemista nykyisestä yli 9 miljoonaan euroon vuosikymmenen lopussa.

Heikon tulorahoituksen vuoksi kunnan lainanhoitokate putosi kriittiselle 0,9 tasolle. Kun tunnusluku on alle yhden, joutuu kunta ottamaan lisälainaa, myymään omaisuuttaan tai vähentämään rahavarojaan selvitäkseen vanhojen velkojensa lyhennyksistä ja koroista. Konsernitasolla tilannetta tasoitti hieman Nurmijärven Kotien saama 2,3 miljoonan euron kirjanpidollinen fuusiovoitto.

Lisätietoja kokouksen päätöksistä ja tilinpäätöksen yksityiskohdista voi lukea pöytäkirjasta osoitteessa https://nurmijarvi10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2026974

Lähde: Nurmijärvin Tarkastuslautakunta pöytäkirja 26.5.2026.