Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin eroja varhain ja myöhään diagnosoidun ADHD:n välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin perhetaustaa, koulunkäyntiä sekä sosiaalisia ja kliinisiä tekijöitä. Aineistona käytettiin 508 nuorta, jotka olivat hoidossa Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolla vuosina 2001–2006. Potilaiden tilannetta seurattiin terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin kautta vuoteen 2023 saakka.

Tulosten mukaan varhain diagnosoitu ADHD oli yleisempää miehillä, kun taas naisilla diagnoosi painottui aikuisiälle. Myöhään diagnosoiduilla esiintyi enemmän muita samanaikaisia psyykkisiä häiriöitä. Heillä oli myös nuoruudessa raportoitu vähemmän ADHD-oireita kuin ryhmällä, jolla ei diagnosoitu häiriötä lainkaan.

Erityisesti naissukupuoli yhdistettynä ahdistuneisuushäiriöihin lisäsi todennäköisyyttä myöhäiselle diagnoosille, kun taas käytöshäiriöt olivat yhteydessä varhaiseen diagnoosiin. Tutkimuksessa havaittiin myös uusien ADHD-diagnoosien määrän jyrkkä kasvu koronaviruspandemian aikana vuosina 2021–2022.

Tutkijoiden mukaan myöhään diagnosoidut naiset voivat muodostaa kliinisesti erottuvan ryhmän, jonka oireita ei tunnisteta riittävän hyvin nuoruusiässä. Tulokset korostavat tarvetta tunnistaa tyttöjen ADHD-oireet nykyistä paremmin, jotta hoito ei viivästyisi aikuisuuteen.