Padasjoen alueella tehtiin aikavälillä 13.–20. heinäkuuta 2026 yksi virallinen sinilevätarkastus. Järvi-meriwikin tietojen mukaan tarkastetulla vesialueella ei havaittu merkkejä sinilevästä, joten uimavesien tila on seurannan osalta pysynyt hyvänä.

Kirjattu havainto tehtiin maanantaina 13. heinäkuuta. Tuolloin havaintopaikalla todettiin, ettei vedessä ollut lainkaan levää.

On hyvä huomioida, että tehdyt havainnot koskevat vain tiettyjä seurantapisteitä, eivätkä ne välttämättä kata kunnan kaikkia rantoja tai vesistöjä. Levätilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden mukaan, joten paikallinen seuranta on suositeltavaa.

Havainnot: Järvi-meriwiki (SYKE). https://www.jarviwiki.fi

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
• Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
• Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)