Pietarsaaren rannikkoalueella tehtiin aikavälillä 13.–20. heinäkuuta 2026 yksi virallinen sinileväseurannan havainto. Järvi-meriwikin tietojen mukaan tarkastetulla paikalla ei havaittu merkkejä sinilevästä.

Tehty havainto vahvistaa, että tarkasteluajanjaksolla veden tila oli levätön. On kuitenkin hyvä huomioida, että tehdyt havainnot kattavat vain tietyt seurantapisteet, eivätkä ne välttämättä kerro koko rannikkoalueen tilannetta. Levätilanne voi vaihdella nopeasti paikallisten sääolosuhteiden, kuten tuulen ja virtausten mukaan.

Havainnot perustuvat Järvi-meriwikin (SYKE) tietoihin.

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
• Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
• Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)