Pyhäjärvellä havaittiin hieman sinilevää tiistaina 4. elokuuta ja torstaina 6. elokuuta. Samaan aikaan muilla seurantapaikoilla tilanne on pysynyt hyvänä: Kaukajärvellä, Näsijärvellä ja Tohlopilla tehdyissä tarkastuksissa levää ei havaittu lainkaan. Myös kahdessa muussa Pyhäjärven havaintopisteessä vesi oli tarkastushetkellä puhdasta.

Kokonaiskuva Tampereen vesistöissä on hieman muuttunut edellisviikosta, jolloin kaikilla seitsemällä havaintopaikalla vesi oli täysin levätöntä. Järvi-meriwikin tietojen mukaan viikon 32 aikana tehtiin yhteensä seitsemän havaintoa, joista viidessä vesi todettiin puhtaaksi ja kahdessa havaittiin vähäinen määrä levää.

Ilmatieteen laitoksen viiden vuorokauden ennusteen mukaan alueella on luvassa noin 21 asteen lämpötiloja ja kohtalaista tuulta. Olosuhteet sinilevän kasvulle ovat vaihtelevat, mutta mikäli sää jatkuu lämpimänä ja tyyntyy, levän määrä voi mahdollisesti nousta nykyisestä.

Havainnot: Järvi-meriwiki (SYKE). https://www.jarviwiki.fi

Mitä sinilevä on?

Sinilevät eli syanobakteerit ovat vedessä eläviä mikroskooppisia eliöitä. Nimestään huolimatta ne eivät ole varsinaisia leviä vaan bakteereita, joilla on kyky yhteyttää. Sinilevät ovat luonnollinen osa vesistöjemme eliöyhteisöä, mutta ravinteiden runsaus eli rehevöityminen saa ne lisääntymään tavallista runsaammin.

Sinilevän esiintymiseen vaikuttavat erityisesti sääolosuhteet:

• Lämpötila: Lämmin vesi edistää sinilevän kasvua.
• Tuuli: Tyynellä säällä levämassa nousee veden pintaan ja voi muodostaa lauttoja. Tuuli taas sekoittaa levän vesipatsaaseen tai kuljettaa kukinnot rannoille.
• Valo: Runsas auringonvalo on edellytys voimakkaalle kasvulle.

Sinilevän määrä voi vaihdella samallakin rannalla nopeasti tuulen suunnan ja sään mukaan. Koska osa sinilevistä voi muodostaa myrkyllisiä yhdisteitä, runsaaseen esiintymään on syytä suhtautua aina varovaisuudella.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)