Pyhäjärven kunnan alueella tehtiin aikavälillä 13.–20. heinäkuuta 2026 yksi virallinen sinileväseurannan havainto. Raportoidun tiedon mukaan tarkastetulla vesialueella ei esiintynyt lainkaan sinilevää.

Viikon ainoa havainto kirjattiin seurantajakson aikana, ja tarkastuksessa todettiin, ettei vedessä ollut merkkejä sinileväesiintymistä. Pahin havaittu taso kyseisellä jaksolla oli "ei levää".

On hyvä huomioida, että tehdyt havainnot kuvaavat tilannetta vain tietyillä tarkastuspisteillä, eivätkä ne välttämättä kata kunnan kaikkia rantoja tai vesistöjä. Levätilanne voi vaihdella nopeasti paikallisten tuuli- ja sääolosuhteiden mukaan.

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
• Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
• Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)