Locationews

Locationews.

Paikka merkitsee · Where Matters

📍 RaaheAI-koostettu · gemini-3-flash-preview

Raahen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää heinäkuun puolivälissä

Raahen alueella tehdyissä seurannoissa ei havaittu sinilevää heinäkuun 13. ja 20. päivän välisenä aikana.

Julkaistu 20.7.2026 klo 10.00

Kuvituskuva: Kuvataidekoulu Purje
Kuvituskuva: Kuvataidekoulu Purje Kuva: Estormiz · CC0 (vapaa käyttö) · Wikimedia Commons

Raahen alueelta kirjattiin tarkastelujaksolla yksi virallinen sinilevähavainto. Järvi-meriwikiin tallennetun tiedon mukaan havaintopaikalla ei esiintynyt lainkaan levää.

Viikon 29 aikana tehty havainto osoittaa levätilanteen pysyneen nollatasolla. Kyseessä oli ainoa Raahen kunnan alueelle kirjattu havainto kyseisellä ajanjaksolla.

Lähde: Järvi-meriwiki (SYKE)

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

  • Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
  • Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
  • Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)

Jaa:XFacebookWhatsAppLinkedIn

Keskustelu

Ladataan…

Lähteet

  1. 1.Sinilevätilanne Raahe 2026-07-13–2026-07-20 · Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)