Reisjärven sinilevätilanne on pysynyt maltillisena heinäkuun puolivälin seurantajaksolla. Järvi-meriwikin tietojen mukaan kunnan alueelta kirjattiin aikavälillä 13.–20.7.2026 yksi havainto, jossa levää todettiin olevan hieman.

Kyseinen havainto oli jakson ainoa raportoitu löydös Reisjärveltä. Viranomaisten ylläpitämän seurantajärjestelmän mukaan levätilanne luokiteltiin lievimmäksi mahdolliseksi havaintoluokaksi eli tasolle "hieman levää".

On hyvä muistaa, että viralliset havainnot kertovat tilanteen tietyillä havaintopaikoilla tarkasteluhetkellä. Sinilevän määrä voi vaihdella nopeasti sääolosuhteiden, kuten tuulen ja lämpötilan, mukaan eri puolilla vesistöjä.

Lähde: Järvi-meriwiki (SYKE)

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
• Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
• Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)