Rusutjärvellä havaittiin hieman sinilevää tiistaina 14. heinäkuuta. Samaan aikaan Tuusulanjärven kolmella eri havaintopaikalla tilanne oli parempi, sillä niissä ei havaittu lainkaan sinilevää. Järvi-meriwikin julkaisemat tiedot perustuvat viikon 29 aikana tehtyihin viranomais- ja kansalaishavaintoihin.

Kaikkiaan Tuusulan alueelta raportoitiin neljä havaintoa aikavälillä 13.–20. heinäkuuta. Yleiskuva kunnan uimavesistä on selvästi siistimpi kuin edellisviikolla, jolloin pahin havaittu taso oli vielä runsaasti levää. Tällä seurantajaksolla kolmessa neljästä havaintopaikasta vesi oli täysin levätöntä.

Koska tälle viikolle ei ole käytettävissä Ilmatieteen laitoksen sääennustetta levätilanteen kehittymisen arvioimiseksi, asukkaiden on hyvä seurata veden tilaa paikan päällä ennen uimaan menemistä. On huomioitava, että levätilanne voi vaihdella nopeasti tuuli- ja lämpöolosuhteiden mukaan, ja havainnot edustavat vain tiettyjä pisteitä, eivät koko järvialuetta.

Havainnot: Järvi-meriwiki (SYKE). https://www.jarviwiki.fi

Miksi sinileväkukinta syntyy juuri helteellä?

Sinilevät eli syanobakteerit viihtyvät parhaiten lämpimässä vedessä. Kun aurinko lämmittää pintaveden ja tuuli tyyntyy, olosuhteet levän kasvulle ja näkyvän kukinnan muodostumiselle ovat otolliset.

Kukinnan syntyyn vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Ravinteet: Vedessä oleva fosfori toimii levän ravintona. Lämpö nopeuttaa levämassan kasvua, jos ravinteita on riittävästi saatavilla.
• Kaasurakkulat: Sinilevillä on kyky säädellä uintisyvyyttään pienten kaasurakkuloiden avulla. Tyynellä säällä ne nousevat pintaan hyödyntämään valoa.
• Tyyni sää: Kovalla tuulella aallokko sekoittaa levän syvemmälle vesipatsaaseen, jolloin se ei näy pinnalla. Tuulen tyyntyessä levä nousee takaisin pintaan muodostaen lauttoja tai viiruja.

On hyvä muistaa, ettei tuuli poista levää vedestä, vaikka se sekoittaisikin näkyvän kukinnan näkymättömiin.

Lähde: Sinilevähavainnot (Järvi-meriwiki / SYKE)