Tutkimuksessa tarkasteltiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006–2020 hoidettuja lapsia, joilla on todettu tyypin 1 tai 2 pitkän QT-ajan oireyhtymä (LQTS). Tutkijat Eemil Taipalus, Minna Mecklin, Antti Tikkakoski, Tuija Poutanen ja Kaisa Ylänen selvittivät takautuvasti potilasasiakirjoista, miten beetasalpaajalääkitys on vaikuttanut lasten sydäntapahtumiin, sykearvoihin ja lääkehoidon toteutumiseen arjessa.

Tulokset osoittivat, että lääkehoito esti tehokkaasti vakavia sydänoireita, sillä seuranta-aikana yhdelläkään lääkitystä saaneella potilaalla ei esiintynyt sydäntapahtumia. Yli 7-vuotiailla lapsilla yleisin käytetty lääke oli bisoprololi, jota käytti kaksi kolmasosaa kaikista tutkimukseen osallistuneista lapsista. Potilaat sitoutuivat hoitoon erinomaisesti, ja rasituskokeet vahvistivat lääkkeen hillitsevän sykettä tavoitellulla tavalla.

Journal of Arrhythmia -lehdessä julkaistu tutkimus on toteutettu Tampereen yliopistossa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimus antaa tärkeää tietoa hoidon laadusta ja käytetyistä menetelmistä suomalaisten valtamutaatioiden hoidossa. Suomalaiset valtamutaatiot selittivätkin 68 prosenttia tutkimuksen tapauksista.

Lähde: Journal of Arrhythmia (https://doi.org/10.1002/joa3.70422)