Clinical EEG and Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin aivosähkökäyrän eli EEG-mittauksen käyttöä, ajoitusta ja hyödyllisyyttä potilailla, jotka saivat suonensisäistä lääkitystä pitkittyneisiin epilepsiakohtauksiin (status epilepticus). Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) toteutetussa takautuvassa seurannassa analysoitiin vuoden ajalta 132 hoitojaksoa 116 potilaalla.

Tulokset osoittavat huomattavan eron virka-ajan ja päivystysajan välillä. Vaikka suonensisäinen lääkehoito aloitettiin keskimäärin 55 minuutissa sairaalaan saapumisesta, EEG-tutkimukseen pääsy kesti mediaanina yli 13 tuntia. Erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin saapuneilla potilailla viive oli huomattava: tutkimus tehtiin keskimäärin yli 16 tuntia saapumisesta, kun virka-aikana vastaava aika oli alle kolme tuntia.

Tutkimuksen mukaan EEG on välttämätön erityisesti tajuttomuuskouristuskohtausten (NCSE) tunnistamisessa ja hoidon vasteen arvioinnissa. Tulokset paljastivat, että lääkehoidon jälkeenkin 39 prosentilla potilaista kohtaus jatkui edelleen aivosähkökäyrällä mitattuna, vaikka ulkoiset oireet olisivat voineet helpottaa. Tutkijoiden mukaan EEG-tutkimuksen nopeampi saatavuus päivystyksessä voisi parantaa diagnostiikkaa ja auttaa oikea-aikaisissa hoitopäätöksissä.