Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin uniapneapotilaiden ajonaikaista väsymystä, läheltä piti -tilanteita ja liikenneonnettomuuksia. Tutkijat seurasivat yli tuhatta potilasta, jotka olivat käyttäneet uniapnean hoidossa käytettävää CPAP-ylipainehengityslaitetta viiden vuoden ajan. Aineisto kerättiin potilailta, jotka olivat rutiininomaisessa viisivuotisseurannassa Tyksissä vuosina 2019–2020.

Journal of Sleep Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin joka viides potilas raportoi väsymystä ajon aikana tai vaaratilanteita liikenteessä hoidosta huolimatta. Keskeisimmiksi riskitekijöiksi nousivat yli viiden kilon painonnousu seurantajakson aikana, nuorempi ikä sekä masennus- ja unettomuusoireet.

Itse CPAP-laitteen käyttöaktiivisuudessa ei havaittu eroja niiden välillä, jotka väsyivät rattiin, ja niiden, jotka pysyivät virkeinä. Myöskään verikaasuanalyysit eivät korreloineet ajonaikaisen väsymyksen kanssa. Tulokset viittaavat siihen, että pelkkä laitehoito ei välttämättä takaa täyttä virkeyttä liikenteessä, vaan myös painonhallinnalla ja mielialalla on merkitystä ajokykyyn.

Tutkimuksen tekijöinä olivat Jere Jaakkola, Thijs Feuth, Ulla Anttalainen ja Tarja Saaresranta.