Hydrology and earth system sciences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin HydroBlocks-mallin soveltuvuutta Suomen arktisiin ja subarktisiin olosuhteisiin. Tavoitteena oli mallintaa maaperän lämpötilaa, kosteutta ja jääpitoisuutta. Nämä ovat kriittisiä tekijöitä maaperän lämpöstressin ja siitä aiheutuvien pienten, jääperäisten maanjäristysten eli routapaukkujen ymmärtämisessä.

Tutkimusta varten mallia testattiin sekä kansainvälisillä yleisaineistoilla että tarkemmilla paikallisilla maaperätiedoilla. Tulokset osoittavat, että malli kykenee ennustamaan Suomen maaperän olosuhteita, mutta paikallisen tiedon merkitys on suuri. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottaman paikallisen maaperäaineiston käyttö paransi huomattavasti mallinnuksen tarkkuutta erityisesti maaperän vesipitoisuuden osalta. Tutkijat havaitsivat, että mallin kalibrointi paikallisilla parametreilla on välttämätöntä, jotta lumipeitteen kertymistä ja maaperän olosuhteita voidaan arvioida luotettavasti.

Oulun alue on ollut keskiössä menetelmän kehityksessä, sillä kaupungissa on aiemmin arvioitu routapaukkuja maaperän lämpöstressin avulla. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin mallin avulla muun muassa Oulun Talvikankaan kaupunginosan maaperän jääpitoisuutta. Kehitetty menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa routapaukuille alttiita alueita ja arvioida niistä aiheutuvia riskejä alueellisesti eri puolilla Suomea.

Tutkimuksen ovat laatineet Emma-Riikka Kokko, Nathaniel W. Chaney, Daniel Guyumus ja useat muut tutkijat. Työssä hyödynnettiin HydroBlocks-mallia, jota on aiemmin käytetty Yhdysvalloissa.