Tutkimuksessa selvitettiin, miten CYP2C19-geenin perinnölliset muunnokset vaikuttavat klopidogreeli-lääkitystä saavien potilaiden verihiutaleiden toimintaan sekä veritulppien ja verenvuotojen riskiin. Klopidogreeli on yleinen lääke, jonka aktivoituminen elimistössä riippuu kyseisestä entsyymistä.

Tutkijat yhdistivät Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) potilastietoja FinnGen-hankkeen geenitietoihin. Analyysissa oli mukana yli 3 700 potilasta, joiden hoitotuloksia seurattiin vuoden ajan. Tulosten mukaan potilaan perinnöllisellä aineenvaihduntatyypillä ei ollut merkittävää yhteyttä äkillisiin tukoksiin tai verenvuotoihin seuranta-aikana. Myöskään verihiutaleiden toimintakokeissa ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa eri geenityyppien välillä.

Huomionarvoista oli, että yli kolmasosalla potilaista lääkevaste jäi heikoksi, vaikka heillä oli perimänsä puolesta nopea aineenvaihdunta ja siten optimaaliset edellytykset lääkkeen aktivoimiseen. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, ettei pelkkä geenitieto tällä hetkellä riitä ennustamaan lääkkeen tehoa, vaan tarvitaan satunnaistettuja tutkimuksia ohjaamaan lääkevalintoja.

Tutkimus on julkaistu European Stroke Journal -lehdessä. Tutkimusryhmään kuului asiantuntijoita muun muassa Turun yliopistollisesta sairaalasta, kuten Jori Ruuskanen ja Niina Kannisto.